Yle: Kännykkämaksaminen on vielä melkoinen viidakko, ja nyt taistellaan siitä miten sinäkin maksat jatkossa ostoksesi

26.10.2017

Suomessa tiistaina julkistettu Apple Pay tuo digilompakon ja lähimaksut Applen uudempiin puhelinmalleihin.

Normikuluttaja ei tästä vielä hetkahda, sillä Suomi on digimaksamisessa sekava viidakko. Käytössä on lukuisia sovelluksia, joista pelkästään isoimmat kotimaiset mainiten tulee jo pitkä lista: Nordea Pay, OP:n Pivo, Danske Bankin Mobile Pay, Siirto ja Aktia Wallet.

Viidakon odotetaan selkiytyvän, mutta sitä odottaessa tämä opas auttaa alkuun. Juttua varten on haastateltu mobiilimaksamista kehittäneen suomalaisen Qvikin suunnittelujohtajaa Matias Pietilää.

Kivijalkakaupassa

Suurin osa suomalaisista vilauttaa kaupassa joko pankkikorttia, jossa on lähimaksuominaisuus, tai näpyttelee kassapäätteeseen pin-koodinsa.

Mutta onko puhelimesi Apple vai jokin muu?

Jos se on Apple, et ole voinut käyttää varsinaista lähimaksua vielä tavallisilla lähimaksupäätteillä ollenkaan. Etkä voi vieläkään, ellei sinulla ole Nordean, Nordea Rahoituksen tai St1:n maksukorttia – vain ne ovat ensivaiheessa mukana Apple Payssa. Koska Apple on merkittävä toimija, muut pankit liittynevät Apple Payhin lähitulevaisuudessa yksi kerrallaan.

Jos puhelimesi on Android-puhelin, kuten Samsung, HTC tai Huawei, vaihtoehtoja on jo nyt enemmän. Android-puhelimissa lähimaksu toimii jo nyt Nordea Pay -sovelluksella ja OP:n Pivolla. Lisäksi Aktia Wallet tarjoaa testiversiossaan mahdollisuuden lähimaksamiseen.

Puhelimen lähimaksut toimivat kauppojen kassoilla jo nyt olevissa tavallisissa lähimaksupäätteissä, eli kauppiaiden ei tarvitse hankkia uusia järjestelmiä.

Android on kehittänyt Apple Paytä vastaavan oman Android Pay -järjestelmänsä. Se on käytössä jo esimerkiksi Venäjällä ja tulossa myös Suomeen, mutta julkaisuajankohtaa ei kerrota.

Verkkokaupassa

Kaikki järjestelmät kehittyvät kohti samanlaista maksua sekä kivijalkakaupoissa että verkossa.

Apple Pay ja Android Pay pyrkivät toimimaan "täyden palvelun järjestelminä". Korttitiedot ovat bitteinä digilompakossa, ja kivijalkakaupassa vilautetaan lähimaksua ja verkkokaupassa ostos vahvistetaan kännykän sormenjälkitunnistuksella.

Toistaiseksi verkkomaksaminen hoituu yleisimmin luottokortilla ja omilla verkkopankkitunnuksilla.

Osa pankeista tarjoaa verkko-ostoksiin myös esimerkiksi Mastercardin Masterpassia, johon käyttäjä voi tallettaa luottokorttitietonsa valmiiksi. Myös PayPal on yhä yleinen vastaava palvelu, joka toimii tallettamalla omat luottokorttitiedot palveluun.

Entä tilisiirrot kaverille?

Tässä Suomi on ollut kehitysmaa.

Esimerkiksi Danske Bankin Mobile Pay on jo pitkään mahdollistanut vaikka pizzarahan siirtämisen omalta tililtä kaverin tilille pelkällä puhelinnumerolla. Ongelma on, että kummallakin pitää olla käytössä Mobile Pay, ja Suomessa eri pankeilla on ollut samaan tarkoitukseen omia sovelluksiaan.

Vertailun vuoksi: Ruotsissa suurimmat pankit kehittivät yksissä tuumin Swishin. Se löytyy kuudelta miljoonalta ruotsalaiselta, ja sen kautta tehdään erittäin yleisesti pikkusiirrot kaverien kesken tai ostokset kirpputoreilla tai nakkikojuilla, joissa on aiemmin käynyt pelkkä käteinen.

Suomessa ratkaisua odotetaan Siirto-sovelluksesta, joka on Otto-automaateista tutun Automatian kehittämä. Sen kautta onnistuu reaaliaikainen rahansiirto kännykästä kännykkään, ja tällä hetkellä mukana ovat isoimmista pankeista Nordea, OP ja S-pankki. Danske Bankin mukaantuloa odotetaan.

Alalla on myös startup-yrityksiä, kuten Pikasiirto, mutta ilman Swishin kaltaista yhtä dominoivaa sovellusta asia ei etene.

Viidakkoon on luvassa helpotusta

Yleinen suunta on selvä.

Muovikortit häviävät ja lompakko siirtyy puhelimeen. Käyttäjä tallettaa korttiensa tiedot digisovelluksiin, joilla ostokset voi maksaa aiempaa nopeammin. Niissä henkilöllisyys varmistetaan sormenjäljestä tai kasvoista fyysisen allekirjoituksen tai verkkopankkitunnusten sijaan.

Ennen kaikkea järjestelmäviidakon odotetaan selkiytyvän. On kuluttajien ja yritysten etu, että kaikki käyttävät samoja järjestelmiä.

– On jännittävää nähdä, mikä toimija tai mitkä toimijat selviävät voittajina. Mutta kuluttaja voittaa siinä, että luottokorttien ja verkkopankkitunnistautumisen monenlaiset näpyttelyt jäävät historiaan, Qvikin suunnittelujohtaja Matias Pietilä sanoo.

Selkiytyminen tarkoittaa myös käteisen häviämistä. Sen odotetaan lähivuosina toden teolla kiihtyvän.

Lue uutinen: yle.fi