Nets.fi: Lähimaksamisen riskejä liioitellaan

22.8.2017

​Lähimaksamiseen liitetään usein erilaisia huhuja ja suoranaisia väärinkäsityksiä. Pyrimme tässä kumoamaan niitä.

Suomalaisista on nopeaa tahtia tullut todellista lähimaksukansaa. Pienten ostosten maksaminen kortilla ilman tunnusluvun näpyttelyä on yleistynyt huimasti. Alkuvuonna jo 25 prosenttia kaikista Netsin välittämistä maksuista tehtiin lähimaksuina.

"Lähimaksaminen alkaa olla useimmille suomalaisille tuttu ja kätevä tapa maksaa arjen ostokset. Lähimaksamisen yleistyminen on lyhentänyt jonoja kaupoissa ja kioskeilla, ja täten sujuvoittanut jo miljoonien suomalaisten arkea", arvioi Netsin myyntijohtaja Jaakko Laurila.

Verrattain tuoreena maksutapana lähimaksamiseen liitetään silti usein erilaisia huhuja ja suoranaisia väärinkäsityksiä. Nämä turhat huolet leviävät toisinaan niin sosiaalisessa mediassa kuin toriparlamenteissakin. Pohjoismaiden johtava maksujen välittäjä Nets kokosi yhteen yleisimmät lähimaksumyytit ja usutti asiantuntijansa selvittämään totuudet niiden takana. Vastaukset kokosi Netsin viestintäpäällikkö Merja Lankinen.

Lähimaksamisen myytit – ja totuudet niiden takana

1. "Joku voi kopioida maksukorttini tiedot suoraan taskusta tai käsilaukusta etälukulaitteella."

– Tämä huhu on lähtenyt leviämään USA:sta, jossa käytetyt lähimaksukortit perustuvat vanhaan magneettijuovateknologiaan. Meillä Suomessa ja Euroopassa korteissa käytetään rajattua radiotaajuutta hyödyntävää NFC-sirua. NFC:n kautta kortilta ei voi saada sellaisia tietoja, joiden avulla kortinhaltijan tililtä olisi mahdollista varastaa rahaa tai tehdä ostoksia hänen nimissään, Laurila sanoo.

– Verkkokaupassa tärkeä kortin takana oleva CVV/CVC2-turvaluku ei välity NFC-yhteyden kautta. Rikollinen voisi siis saada paljon enemmän informaatiota katsomalla korttia, kuin kopioimalla sen NFC-sirun välittämää tietoa, hän vertaa.

2. "Joku voi napata kortiltani rahaa ilman, että huomaan sitä."

– Mikään korttimaksupääte ei toimi, ellei sitä ole rekisteröity. Maksujen vastaanottajan nimi ja tilinumero ovat siis aina sekä maksujen välittäjän – kuten Netsin – että pankin tiedossa. Jos rikollinen yrittäisi veloittaa rahaa ilman kortinhaltijan lupaa, hän jäisi takuuvarmasti kiinni. Tällainen toiminta ei siis edes houkuttele ammattirikollisia, tiivistää Laurila.

3. "Perinteinen tunnuslukua käyttävä maksukortti on turvallisempi kuin lähimaksukortti. Jos lähimaksukorttini varastetaan, joku voi tehdä sillä ostoksia ilman tunnistautumista, enkä saa rahojani takaisin."

– Korttiyhtiöt, pankit ja me maksujen välittäjät olemme panostaneet vahvasti lähimaksukorttien turvallisuuteen. Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa perättäisten lähimaksutapahtumien määrää on rajoitettu: aina tietyin väliajoin maksupääte pyytää lukemaan sirun ja näppäilemään tunnusluvun. Näin varmistetaan säännöllisesti, että kortti on oikean omistajan hallussa, Laurila kertoo.

– Kortinhaltijan vastuu kortin mahdollisesta väärinkäytöstä päättyy heti sillä hetkellä, kun hän on soittanut sulkupalveluun ja ilmoittanut korttinsa kadonneeksi tai varastetuksi. Koska lähimaksukortilla voi maksaa vain pieniä, korkeintaan 25 euron suuruisia ostoksia, ja koska perättäisten lähimaksutapahtumien määrä on rajattu, vahingot eivät voi nousta suuriksi, vaikka ilmoitusta ei huomaisi tehdä heti. Oman pankin sulkupalvelun numeron voi tarkistaa helposti osoitteesta Korttiturvallisuus.fi, ja sulkunumeroon voi soittaa myös ulkomailla matkustaessaan, muistuttaa Laurila.

Lue uutinen: Nets.fi