Maksukortteja viedään entistä enemmän: Varkaille kelpaa niin identiteetti kuin käteinenkin

24.2.2017

Maksuvälinepetosten määrä on kasvanut rajusti. Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella viime vuonna tehtiin 15 100 maksuvälinepetosta. Määrä kasvoi edellisvuodesta 38,5 prosentilla eli 4 200 tapauksella.

Tilastokeskuksen mukaan 43 prosenttia kaikista maksuvälinepetoksista tehtiin ulkomailla. Maksuvälinepetoksista noin 160 oli törkeitä.

Kaksi tyypillistä tekotapaa

Helsingin poliisin rikoskomisario Petri Juvosen mukaan maksuvälinepetoksissa on kaksi tyypillistä tekotapaa. Hän sanoo, että samalla kun uhrilta viedään lompakko tai luottokortti, syyllistytään myös identiteettivarkauteen.

– Sitten henkilö- ja maksuvälinetietoja käytetään hyväksi ja tehdään oikeudettomia ostoja tai rahansiirtoja, sanoo Juvonen.

Hänen mukaansa anastetuilla korteilla voidaan ostaa nettikaupasta omaan käyttöön tuotteita, jotka tilataan omaan osoitteeseen tai käydään noutamassa postista.

Juvosen mukaan toinen hyvin tyypillinen tapaus saa alkunsa esimerkiksi ravintolasta tai kahvilasta, jossa uhrin pankkikortin tunnusluku urkitaan ja sen jälkeen kortti anastetaan.

– Sitten kortilta nostetaan rahaa niin paljon kuin pystytään.

Hänen mukaansa myös verkkopankkitunnusten kalastelu on yksi maksuvälinepetosten muoto.

Hän sanoo, että tällaisessa tapauksessa uhrilta urkitaan verkkopankkitunnuksia puhelimitse esimerkiksi esittäytymällä poliisiksi tai pankin virkailijaksi. Juvonen sanoo, että tällaiset yritykset kohdistuvat hyvin usein iäkkääseen väestöön.

– He eivät välttämättä osaa varoa tai tekijät ovat olleet erittäin uskottavia, pohtii Juvonen syitä.

Rahahyöty rikollisille muutamista sadoista tuhansiin euroihin

Rikoskomisario Petri Juvosen mukaan maksuvälinepetosten määrän kasvuun on vaikea sanoa suoraa syytä.

Hän arvioi, että maksuvälinepetoksissa merkittävän lisäyksen on aiheuttanut se, että ne liittyvät usein identiteettivarkauksiin, joka säädettiin rikokseksi vuonna 2015.

Hänen mukaansa toinen syy voi olla se, että tämänkaltaisten rikosten toteuttaminen on helpompaa ja riskittömämpää, eikä niissä ole välttämättä tarvetta väkivaltaan tai fyysieen kontaktiin uhrin kanssa.

Juvosen mukaan rikoksentekijä saa yleensä maksuvälinepetoksessa itselleen muutamia satoja euroja.

– Tyypillinen rahasumma automaattinostoissa on muutamia satoja euroja. Jos ostoja tehdään henkilön tiedoilla netissä, niin summat ovat suurempia; satojen tai korkeintaan tuhansien luokkaa, Juvonen sanoo.

Juvosen mukaan rikoksen uhrit hyvin harvoin saavat anastettuja rahoja takaisin ainakaan rikoksentekijältä.

Poliisi vinkkaa: Laita pankkikortille nostoraja

Petri Juvosen mukaan pankkikorttiin kannattaa laittaa päivittäinen nostoraja hankaluuksien välttämiseksi. Hänen mukaansa maksukorttiin voi laittaa rajoituksen, joka estää kortilla maksamisen ulkomailla.

Juvonen antaa yhden esimerkkitapauksen nostorajan hyödyistä, joka hänelle on tullut vastaan urallaan.

– Ulkomaalaiset rikoksentekijät olivat nähneet iäkkäällä rouvalla satojatuhansia euroja tilillä, mutta rouvalla olikin 20 euron nostoraja päivässä, ja tämä oli esitutkinnassa kovasti kismittänyt rikoksentekijöitä.

Juvonen muistuttaa, ettei pankkikorttia pidä antaa kenellekään ja se pitää suojata huolellisesti. Pankkikortin tietoja ei pidä luovuttaa Juvosen mukaan kenellekään oli sitä pyytämässä sitten poliisiksi tai vaikkapa pankin virkailijaksi esittäytynyt henkilö.

– Pankkiautomaatilla kortti kannattaa suojata nostoa tehdessä, jotta kukaan ei pääse tunnuslukua näkemään.

Lue uutinen: Yle