Hyväuskoisuus oli muuttua painajaiseksi – "Euron kännyköitä ei ole olemassa"

22.2.2017

Lappeenrantalainen Jari Nalli oli lauantai-iltana tavalliseen tapaansa selailemassa Internetiä. Vastaan tuli houkutteleva mainos.

– Eurolla kännykkä. No eihän tuossa menetä kuin euron, arveli Jari.

Mies antoi sivustolle pankkikorttinsa numeron. Muutaman päivän kuluttua tililtä lähti 39 euroa.

– Mistään ei löytynyt, miten homman olisi voinut keskeyttää.

Sivusto oli Jari Nallin mielestä näyttänyt uskottavalta, kuin sanomalehden sivustolta. Hän huomasi sitoutuneensa jäsenyyteen, josta veloitetaan joka kuukausi 39 euroa.

– Ei siitä ainakaan helposti huomannut, että olisi mihinkään sitoutunut.

Jari Nalli yritti saada myyjään yhteyttä, mutta ei siinä onnistunut. Lopuksi ainoa mahdollisuus oli kuolettaa pankkikortti, mikä olikin ainoa mahdollisuus päästä tilauksesta eroon. 

Jos hyväksyt ehdot, vaikea saada apua

Yleensä tällaisissa tapauksissa on nettisivulla tai tarjouksessa pienellä tai jossain häivytettynä kerrottu, että henkilö sitoutuu samalla esimerkiksi jäsenyyteen. Tällöin ihminen on ehdot hyväksynyt, eikä viranomainen tai pankkikaan voi asialle juuri mitään.

– Valitettavasti näissä eurolla kännykkä, eurolla rasvaa tai olet voittanut -tapauksissa on pienellä jossain kolmannella sivulla kerrottu, että sitoudut säännölliseen tilaukseen. Silloin olemme siinä tilanteessa, että henkilö on - ehkä ymmärtämättömyyttään - sitoutunut tilaukseen, ja keinot ovat aika vähissä, kertoo palvelupäällikkö Jukka Ruotsalainen luottokorttiyhtiö Nets oy:stä.

Luottokortin myöntäjä voi Jukka Ruotsalainen mukaan puuttua asiaan, jos henkilö saa jotain mitä ei ole tilannut tai jos tilattu esine, tavara tai hyödyke ei ole sellainen, kuin sen olisi pitänyt olla.

Myös poliisi on varsin voimaton.

– Poliisi voi tehdä melko vähän. Huijaukset tapahtuvat yleensä ulkomailta ja poliisilla on hyvin rajalliset kyvyt siihen puuttua, kertoo nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jukka Hätönen Helsingin poliisilaitokselta.

Hätösen mukaan menetetyt summat ovat kuitenkin sen verran pieniä, että poliisi ei voi alkaa käynnistää mittavia ulkomaisia virka-apupyyntöjä.

– Jos kyseessä on selkeä tietomurto tai kavallus, niin silloin poliisi sitä voi tutkia. Kuluttajaviranomaisen puoleen kannattaa kääntyä, jos erimielisyyttä on sopimusehdoista.

Epäile huijausta

Nettipoliisi Jukka Hätönen kehottaa aina epäilemään huijausta, jos erityisen halvalla tai ilmaiseksi jotain on saamassa.

– Minä epäilisin välittömästi huijausta. Ei kukaan ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi mitään lähde antamaan.

Verkossa ja sähköpostitarjouksissa tarjotaan eurolla tai ilmaiseksi kaikkea mahdollista: kännyköitä, tablet-tietokoneita, ravintovalmisteita, hoitoaineita, navigaattoreita, alusvaatteita.

– Perussääntö on, että jos tuntuu liian hyvältä, niin älä toimi. Ilmaista lounasta ei ole, muistuttaa Nets oy:n palvelupäällikkö Jukka Ruotsalainen.

Luottokorttitiedot voivat päätyä kauaskin

Hätösen mukaan erikoisissa nettikaupoissa voi olla kyseessä myös luottokorttitietojen kalastusyritys. Tiedot saattavat lopulta päätyä rikollisten haltuun, ja silloin luottokortilla voidaan tehdä suuriakin hankintoja tai siirtää suoraan rahaa tililtä toiselle.

– Luottokorttitiedot ovat erittäin iso bisnes pimeässä verkossa. Tietoja myydään verkon pimeillä kauppapaikoilla ja niillä voidaan rahoittaa järjestäytynyttä rikollisuutta, kuten huumekauppaa, prostituutiota, ihmiskauppaa, terrorismia tai järjestäytynyttä rikollisuutta, kertoo nettipoliisi Jukka Hätönen.

Mikä avuksi?

Sekä poliisille että luottokorttiyhtiölle eurolla kännykkä -tapaukset ovat valitettavan tuttuja. Luottokorttiyhtiö Netsiin palvelupäällikkö Jukka Ruotsalainen kertoo, että heille tulee säännöllisesti soittoja, että eurolla olin ostamassa kännykkää ja yllättäen alkoi tililtä lähteä rahaa. Mitä silloin voi enää tehdä?

– Ensin pitää yrittää ottaa yhteyttä palvelun tarjoajaan ja pyytää katkaisemaan laskutus. Jos se ei onnistu, niin sitten yhteys luotto- tai pankkikortin myöntäneeseen yhtiöön.

Ruotsalaisen mukaan yleensä ainoa keino on, että korttiyhtiö lakkauttaa kortin, minkä jälkeen korttia ei voi enää käyttää.

– Jos vain kotona katkaisee kortin, niin silloin ei tapahdu yhtään mitään.

Nettipoliisi Jukka Hätönen kehottaa varovaisuuteen luottokortin kanssa.

– Silloin jos on antanut luottokorttitietonsa eteenpäin, niin sillä kortilla voi ulkopuolinen tehdä mitä vain. Omaa luottokorttiaan kannatta suojella kuin henkilötunnusta. 

Lue uutinen: Yle