Yle: Verkossa rikoksen uhriksi joutuminen on todennäköisempää kuin kadulla

9.5.2016

Maksuvälinepetokset hurjassa kasvussa. Satojen miljoonien eurojen pankkiryöstö voidaan tehdä tänä päivänä ilman aseita ja räjähdyksiä. Rötöstely on siirtynyt vuosi vuodelta yhä enemmän tietoverkkoihin.

Perinteiset aseelliset pankkiryöstöt ovat pian historiaa. Valtavat rahavirrat liikkuvat nykyään maailmanlaajuisissa tietoverkoissa, ja sen myötä tietotekniikkarikokset ovat arkipäiväistyneet. Verkkorikoksen tekemiseen ei tarvita enää välttämättä erityistaitoja, mutta rikokset ovat edelleen perinteisiä: petoksia, kavalluksia ja muita omaisuuteen kohdistuvia rikoksia.

Suomessa tietoverkkorikoksia tutkivat poliisilaitokset ja Keskusrikospoliisi. Vuosi sitten perustetun Keskusrikospoliisin Kyberrikostorjuntakeskuksen ensimmäinen toimintavuosi on lähtenyt liikkeelle hyvin vauhdikkaissa merkeissä. 

Toimintaa on kehitetty ja tarkoituksena on hyödyntää digitalisaation antamia mahdollisuuksia rikosten torjunnassa. KRP:n Kyberrikostorjuntayksikön päällikkö Timo Piiroisen mukaan uusilla työkaluilla haetaan nyt tehoa rikostorjuntaan. 

– Suomessa verkkorikollisuuden kasvua kuvaa hyvin se, että maksuvälinepetokset ovat lisääntyneet vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen aikana peräti 174,6 prosenttia viime vuoden tilastoihin verrattuna. Vuonna 2015 maksuvälinepetosten koko vuoden kasvu oli 40 prosenttia.

Yhä useampi verkkorikoksen kohteena

Vuonna 2013 tehdyssä kyberrikollisuuteen liittyvässä maailmanlaajuisessa tutkimuksessa tarkasteltiin tavallisten rikosten ja verkkorikosten suhdetta. Tutkimus paljasti, että verkossa ihmiset joutuvat rikoksen uhriksi paljon useammin kuin fyysisessä maailmassa.

– Uskon että tilanne on samanlainen myös Suomessa, rikollisuus on siirtynyt viime vuosina yhä enemmän verkkoon. Suomen poliisin tilastoista asiaa ei tosin pysty vahvistamaan, sillä verkkorikoksista tehdään todella vähän ilmoituksia, Piiroinen muistuttaa. 

Verkkorikoksen kohteeksi joutuvat eivät välttämättä edes huomaa joutuneensa rikoksen uhriksi. Toisaalta verkkorikosten ilmoittamishaluttomuus on hyvin tavallista niin yksityisillä ihmisillä kuin yrityksilläkin.

– Ihmisten on todella vaikea uskoa, että heitä on huijattu. Jostain syystä ei vain haluta ilmoittaa havaituista verkkorikoksista, toteaa Timo Piiroinen.

Verkkorikollisuus koostuu erilaisista alihankintamalleista. Osa rikollisista keskittyy pelkästään haittaohjelmien koodaamiseen, toiset levittävät näitä ohjelmia ja sitten niin sanotut muuliverkostot kotiuttavat rikoksesta saadun rahallisen hyödyn. Ihmiset ostavat ja myyvät näitä palveluja toisilleen.

– Valtioiden välisillä rajoilla ei ole enää mitään merkitystä rikollisille. He levittävät lonkeroitaan eri maihin ja käyttävät hyväkseen niiden tarjoamia palveluita. Verkkorikollisuuden torjunta vaatii tiivistä kansainvälistä yhteistyötä, vain näin saadaan jonkinlaista tehoa rikosten torjuntaan, summaa Timo Piiroinen.

Suurin osa perusrikoksista pystyttäisiin estämään

Suurin osa kyberrikoksista tapahtuu edelleen vanhojen järjestelmien haavoittuvuutta hyväksi käyttäen. Suurin osa perusrikoksista pystyttäisiin estämään pitämällä omat laitteet päivitettynä ja liikkumalla silmät auki verkkomaailmassa. 

– Oma käyttäytyminen verkossa on erittäin tärkeää, se vaikuttaa verkkoturvallisuuteen ehkä enemmän kuin tekninen puoli. Verkossa ei saa kulkea silmät kiinni, vaan pitää olla koko ajan hereillä. Jos jokin asia vaikuttaa uskomattoman hyvältä, niin se on todennäköisesti petosta. Nollapäivähaavoittuvuuksiin ja uusiin menetelmiin ei ole tarjolla ennalta ehkäisevää laastaria, Timo Piiroinen muistuttaa.

KRP:n Kyberrikostorjuntayksikön päällikkö Timo Piiroisen mukaan verkossa toimivat rikolliset ovat askeleen edellä muita, mutta internetin käyttö on turvallista, kun se tekee harkiten silmät auki.

– Rikollisuuden kasvu on ollut vahvaa ja tekninen osaaminen on tavalliselle ihmiselle edelleenkin vierasta. Kyllä ässät ja jokerit löytyvät useammin rikollisten käsistä kuin yritysten ja yksityisten, tiivistää Timo Piiroinen.

Lue uutinen: Yle 8.5.