Yle: Käteisen rahan tarve vähenee, mutta täysin ilman ei vielä pärjää

19.2.2015

Milloin viimeksi nostit automaatilta käteistä rahaa? Maksettaessa käytetään yhä harvemmin käteistä. Silloin herää kysymys, tarvitaanko käteistä rahaa enää.

Ravintolan narikka pyytää paria euroa säilytysmaksua, mutta taskussa on vain kortti. Kirpputoriostos houkuttaa, mutta kolikoita ei tahdo löytyä. Tilanne on tuttu. Käteistä ei ole lompakossa samalla tavalla, mitä ennen. 

Suomi on yksi kortilla maksamisen kärkimaista. Samalla kun kortilla maksaminen on lisääntynyt, käteisen käytön suosio on vastaavasti romahtanut. Kolme neljästä tekee ostoksensa korttia käyttäen. 

Esimerkiksi tammikuussa 2015 Suomen Pankin tekemässä kuluttajakyselyssä 17 prosenttia vastaajista maksaa ostoksensa käteisellä ja 71 prosenttia kortilla. Korttimaksaminen on kasvanut sekä käyttökertojen, että käytettyjen euromäärien mukaan.

Mobiilimaksaminen korvaa kolikoita

Usein niissä tilanteissa, joissa käteistä tarvittaisiin, on tarvetta kolikoille. Auton parkkimittarit, kirpputorit, keräykset ja välipala-automaatit nielevät kolikoita. 

Kolikotkin voi usein jo korvata maksukortin tai kännykän avulla. Korttipäätteitä on paljon ja myös lähimaksaminen on lisääntynyt. Mobiilimaksamisen työkaluiksi on kehitelty jo monia sovelluksia korvaamaan käteistä rahaa.

Esimerkiksi Elisa Lompakko- ja MobilePay -sovelluksilla voi siirtää käteistä rahaa toisen ihmisen tilille. MobilePay on Danske Bankin kehittämä palvelu, mutta sitä voivat käyttää myös muiden pankkien asiakkaat. Palveluun rekisteröitymisen jälkeen riittää, että tietää maksun vastaanottajan puhelinnumeron.“Mobiilimaksamisen työkaluiksi on kehitelty jo monia sovelluksia korvaamaan käteistä rahaa.”

Parkkimaksut hoituvat EasyPark- ja Parkman -sovelluksilla. Sovelluksien avulla hoituvat parkkimaksut ja jopa vapaan parkkiruudun löytäminen. EasyPark toimii myös pelkällä puhelinsoitolla.

Kaupunkien joukkoliikenteessä käytetään matkakortteja ja kaukoliikenteessä voi maksaa kortilla. Lähiliikenteen kertalippuun tarvitaan usein vielä käteistä. Turun seudulla tämäkin asia on ratkaistu. Keväällä 2014 otettiin käyttöön mobiilisovellus Föli paikallisliikenteeseen, jonka avulla voi ostaa mobiilimatkalippuja. Liput luetaan kännykän näytöltä linja-autossa QR-koodinlukulaitteella.

Kolehtihaavi täytetään edelleen käteisellä

Vaikka kolikkojen tarve on vähentynyt, niin ei niidenkään käyttö ole vielä sukupuutossa. Hyväntekeväisyyskeräykset, kuten kirkkokolehti, ovat vielä toistaiseksi käteisen varassa. Tosin Suomessakin on jo mietitty vaihtoehtoisia tapoja osallistua kolehtiin, sillä sen uskotaan lisäävän keräysten tuottoa. Ruotsissa on jo kokeiltu kolehdin maksamista korttimaksuina.

Käteisen rajoittaminen ei kitke harmaata taloutta

Joskus käteistä rahaa ei edes tahdota käsitellä yrityksissä. Käteiskassan pito kaupassa tietää lisätöitä, kun pohjakassa pitää laskea aamuin illoin. Käteistä saatetaan välttää myös turvallisuussyistä, sillä kassalippaaton kauppa ei rosvoja houkuttele.

Suurempiakin syitä käteisen käytön rajoittamiseksi on esitetty. Suomen hallitus on sitoutunut harmaan talouden torjumiseen. Käteinen raha on anonyymiä, mikä voi houkutella veronkiertoon. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän selvityksessä kuitenkin todettiin, että käteisen rajoittamista ei Suomessa tarvita. 

Harmaan talouden torjunnassa tehokkaampia keinoja ovat esimerkiksi kuitinantopakko tai palkanmaksu pankkiin. Jo vuonna 2013 palkanmaksu käteisellä kiellettiin.

Työryhmä kuuli selvityksessä myös Suomen Pankin johtavaa asiantuntijaa Kari Takalaa. - Käteistä toki käytetään harmaassa taloudessa, koska siitä ei jää sähköistä jälkeä, jonka perusteita voitaisiin selvittää jälkikäteen. Vaikka käteinen poistettaisiin kokonaan, kyllä joku toinen valuutta ilmaantuisi rikollisen toiminnan maksuvälineeksi, Takala sanoo.
Käteisen hyviksi puoliksi hän listaa sujuvuuden, nopeuden sekä anonyymiyden. Lisäksi oman budjetin hallinta on käteisen avulla selkeämpää. Käteisellä on Takalan mukaan yhä paikkansa, mikä näkyy suosituimmissa käteisen käyttötarkoituksissa: kioskikaupassa, perheen rahasiirroissa, matkailussa sekä pienissä maksuissa. Seteliväärennökset ovat Takalan mielestä uhkana melko olemattomia.

- Myös maksuhäiriöiset ja pankkitilittömät voivat käyttää käteistä. Usein se on heille ainoa mahdollinen maksuväline, Takala muistuttaa. 

Lue uutinen: Yle 19.2.