YLE: Moni naputtaa luottokorttinsa tiedot nettiin tuosta vain – näin dramaattisia seuraukset voivat olla

15.6.2015

Luottokorttitietojen naputteleminen esimerkiksi Facebookissa vastaan tulevien, palkintoja lupaavien testien yhteydessä voi koitua kohtalokkaaksi. Vaikka netin tilausansoista on varoiteltu jo vuosien ajan, monet astuvat niihin edelleen.

Tilausansat saavat yhä hämättyä suomalaisia netissä surffaajia. Ansoihin astuminen on lisääntynyt voimakkaasti viimeisten viiden vuoden aikana.

Keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli Tero Toivosen mukaan tyypillinen ansa on Facebookissa vastaantuleva testi, jonka tehtyään saa esimerkiksi 50 euron lahjakortin.

Lahjakortin saamisen edellytys on kuitenkin luottokortin numeron ja varmennenumeron syöttäminen testin yhteydessä.

– Luottokorttitietojen pyytämistä saatetaan perustella esimerkiksi identifioitumisella tai lahjakortin tilittämisellä. Harva tulee lukeneeksi testin yhteydessä näytettäviä sopimusehtoja, joissa mainitaan, että luottokorttitietonsa antamalla sitoutuu mukaan klubiin, jonka jäsenyys maksaa vaikkapa 70 euroa kuussa, kertoo Toivonen.

Netin huijausyrityksistä on puhuttu julkisuudessa jo vuosia ja myös viranomaiset ovat toistuvasti varoitelleet niistä. Silti halpaan mennään edelleen.

– Vaikka me joka vuosi näistä varoittelemme, niin aina joku lankeaa, Toivonen sanoo.

 

Suomalainen luottaa kauppiaaseen

Toivosen mukaan lankeaminen netissä vastaantuleviin tarjouksiin ja lahjoituksiin liittyy Suomessa vallitsevaan luottamuskulttuuriin.

– Suomessa on kaupankäynnissä käytössä vahva luottamuskulttuuri ja meillä on hyvä kuluttajansuojalaki. Tämä sama ei kuitenkaan ulotu nettiin, joka on aivan villi länsi. Siellä liikkuu kaikenlaisia helppoheikkejä.

Toivosen mukaan hälytyskellojen pitäisi soida aina silloin, kun ihminen itse ei ole suunnitellusti ja tietoisesti tekemässä ostoksia, vaan joku lähestyy esimerkiksi sähköpostilla tai Facebookissa.

– Joku toinen tekee aloitteen ja se vaikuttaa ihan uskomattoman, elokuvamaisen hienolta. Se on se perinteinen fraasi, että jos joku näyttää olevan liian hyvää ollakseen totta, se tuskin on totta, Toivonen toteaa.

Yksi huijaamisen muoto voi olla esimerkiksi jonkin nettisivun tai Facebookin kautta esiin ponnahtava mainos, jossa luvataan vaikkapa Niken lenkkitossut erittäin halvalla. Tällaisen mainoksen kautta voi testin tekemisen tavoin joutua huomaamattaan tekemään jäsenyyslupauksen ja maksamaan pitkän pennin.

 

Ansaan astuminen voi tulla hyvin kalliiksi

Juridisesti ajatellen ihminen on melko yksin, jos menee erehtymään ja antamaan luottokorttinumeronsa esimerkiksi Facebook-testiä varten.

Tästä mahdollisesti seuraava jäsenmaksukierre on Suomen viranomaisten käytännössä mahdotonta keskeyttää, kuluttajia harhaan johtavat yritykset kun ovat aina ulkomaisia.

– Periaatteessahan tällaisesta sopimuksesta eroon pääsemiseen täytyisi olla oikeussuojakeino, mutta ei sitä ole poliisilla, Euroopan kuluttajakeskuksella, eikä sen koommin kuluttajansuojaviranomaisella tai kuluttajariitalautakunnalla. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää käytännössä luottokortin poistaminen käytöstä kokonaan, toteaa Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario.

– Tilausansat on yleensä suunniltetu nimenomaan niin, että ne eivät riko minkään maan lakeja, vaikka ihminen tekee sopimuksensa vajain tiedoin. Tämän vuoksi huijauksen aiheuttama rahallinen menetys jää usein huijauksen kohteen tappioksi, toteaa niin ikään Toivonen.

Sarion ja KRP:n Toivosen mukaan omaa luotto- tai muun maksukortin tietoja ei kannata näpytellä käytännössä minnekään, ellei ole itse tekemässä tietoisesti ostoksia.

– Myöskään puhelinnumeroa ei kannata antaa minne vain. Puhelinlaskuihinkin saadaan liitettyä kaiken maailman laskutuksia. Määrä voi olla niinkin pieni kuin kaksi euroa kuukaudessa, mutta sitä ei välttämättä huomaa ikinä, sanoo Toivonen.

Yksi keino nettihuijausten välttämiseen on Toivosen mukaan kertakäyttöisen luottokorttinumeron käyttäminen. Tällöin kortilta menee vain tietty, ennakkoon määritelty summa kerrallaan.

– Hyvä kysymys on myös se, kannattaako kaikkia rahojaan säilyttää yhdellä ja samalla pankkitilillä. Saattaisi olla fiksumpaa laittaa esimerkiksi eri tili palkalle ja käyttörahoille, sanoo Toivonen.

Lue juttu : YLE