Keskisuomalainen: Tiesitkö tämän tietoturvasta? Omalla käyttäytymisellä jatkuvasti vähemmän merkitystä

3.11.2015

Moni tavallinen tietokoneiden käyttäjä ajattelee yhä, että on turvassa, kunhan pysyy poissa hämäriltä sivuilta, ei availe tuntemattomien sähköpostien liitetiedostoja tai klikkaa epämääräisiä linkkejä sosiaalisessa mediassa. Väärin.

– Omalla verkkokäyttäytymisellä on toki merkitystä, mutta vähenevässä määrin, tietoturva-asiantuntija Harri Ruusinen tietoturvayhtiö F-Securesta sanoo.

Tietokone tai mobiililaite voi esimerkiksi saastua sinänsä turvalliselta verkkosivustolta, jos sinne tuotetaan sisältöä useilta palvelimilta tai rikollinen voi vaikkapa kontrolloida harmittomalta näyttävää langatonta verkkoa.

Nykyaikainen tietoturva toimiikin enemmän reaaliaikaisena havainnointina kuin perinteisenä virusten skannauksena.

F-Securen luvut ovat silmiäavaavia: pelkästään heidän laboratorionsa löytää noin 7 500 haittasovellusta päivässä, ja mobiilipuolellakin arvioidaan olevan jo seitsemän miljoonaa haittaohjelmaa. Haittaohjelmien määrä kasvoi pelkästään 2013–2014 yli 70 prosenttia.

Pitääkö työkone suojata kotia paremmin?

Isojen lukujen edessä ei kannata kuitenkaan masentua. Tärkeintä on pitää ohjelmisto- ja käyttöjärjestelmäpäivitykset ajan tasalla ja tietoturvaohjelmistot kunnossa.

– Tottakai aina kannattaa silti miettiä, mitä klikkaa tai mihin antaa omia tietojaan. Vaikka olisi kuinka kiire, aina on pari sekuntia aikaa miettiä, kannattaako klikata, Ruusinen sanoo.

Ongelmat myös leviävät nopeammin, kun laitteet ovat entistä enemmän yhteyksissä toisiinsa. Kuvitelma siitä, että työpaikan laitteiden suojaus on kotilaitteita tärkeämpää, voi olla petollinen.

– Mekin tiedämme useita tapauksia, joissa työpaikan koneet saastuneet pahoin kotikoneiden kautta. Jos kaikki yrityksen tiedot onkin yhtäkkiä salakirjoitettu, voi olla aika suuri kiusaus maksaa joku tonni siitä, että saa tiedot taas heti käyttöönsä. Yrityksillä ei ole välttämättä aikaa odottaa päivää tai viikkoa koneen puhdistusta, Ruusinen havainnollistaa.

Kuluttajien ja yritysten uhkat peilaavat siis toisiaan.

Ovatko rikolliset aina edellä?

Verkkorikollisuus ja sen torjunta ovat kilpailua, jossa rikollisten ajatellaan usein olevan aina askeleen edellä. Pitääkö tämä paikkaansa?

– Kyllä se on kilpajuoksua, jossa pitää uskoa, että hyvä voittaa pahan. Eli ei voi sanoa, että rikolliset olisivat aina edellä, Ruusinen muotoilee.

Entä käyttävätkö tietoturvayhtiöt rikollisten tietoja hyväkseen?

– Tätä kysytään meiltä usein ja vastaus on selvä: sellainen henkilö, joka on tuomittu rikoksesta, ei voi olla ainakaan meillä F-Securessa töissä.

Lue uutinen täältä.