HS:Käteinen raha katoaa vauhdilla

25.5.2015

Ravintolapäivä, raitiovaunu ja aseman vessa ovat Helsingin viimeisiä käteislinnakkeita. Uusia, ketteriä korvikkeita käteiselle syntyy nyt kovaa vauhtia.

Keskimääräisen kukkaronkäyttäjän on Helsingin rautatieasemalla helpompi pelata rahansa kuin päästä vessaan.

Aseman kellarissa käymälä ja matkatavaralokerot toimivat kolikoilla. Suoraan yläpuolella Raha-automaattiyhdistys kannustaa käyttämään pelikoneissaan korttia, ja pelihuoneen automaatti vaihtaa kolikoita seteleiksi.

Keskimääräisellä kukkaronkäyttäjällä ei vaikuta olevan pussissaan juurikaan käteistä.

"Ei ikinä", kommentoi helsinkiläisessä morsiusliikkeessä pukua sovittava  Veera Tammilehto.

"Ei yleensä, mutta varasin nyt, koska tiesin, että täällä ei käy kortti", kertoo puolestaan  Heli Husso, joka ostaa kukkia Hakaniemen torilla.

"Vanhemmat ihmiset maksavat käteisellä kymmenien eurojen ostoksia, mutta pikkupojille ei ole ongelma maksaa Electronilla kymmenen sentin karkkia. Eikä se ole ongelma minullekaan", sanoo Helsingin keskustassa sijaitsevan R-kioskin myyjä  Anniina Hovi.

Finanssialan keskusliiton ja Suomen Pankin tilastot tukevat Hovin havaintoa ja kertovat, etteivät Tammilehto ja Husso ole poikkeustapauksia. Alle viidennes suomalaisista maksaa päivittäisostoksensa enimmäkseen käteisellä, ja 20–34-vuotiaista näin tekee enää joka kymmenes.

Käteinen häviää kovaa vauhtia, ja sen korvikkeita ilmestyy markkinoille vähintään samaa tahtia. HS kertoi keskiviikkona, että Helsinki suunnittelee uusivansa kaikki kaupungin pysäköintimittarit sellaisiksi, joihin käteinen raha ei käy.

Helsingin viimeisiä arkipäivän käteislinnakkeita on kertalipun ostaminen raitiovaunussa tai paikallisbussissa – vaan ei kauaa. Jo nyt lipun voi ostaa myös tekstiviestillä, mutta tänä kesänä tekstiviestin rinnalle tulee kännykkäsovellus. Raitiovaunujen kuljettajarahastuksesta luovutaan ehkä 2017, enteilee  Risto Vaattovaara HSL:stä.

Nuoret kaupunkilaiset osaavat vielä varata käteistä vaikkapa Ravintolapäivään, mutta jo tänä keväänä joissakin pop-up-ravintoloissa saattoi maksaa vaikka Danske Bankin Mobile Pay -sovelluksella tai ruotsalaisen iZettlen korttimaksupäätteellä. Molemmat on suunnattu yksityisten ihmisten, pikkuyrittäjien tai vaikkapa yhdistysten maksujen välittämiseen.

Finanssivalvonnan listoilla on tällä hetkellä 44 yksinomaan suomalaista maksupalvelujen tarjoajaa, eikä lista edes kata kaikkia niitä palveluita, jotka näyttävät maksunvälittäjiltä. Esimerkiksi helsinkiläisravintoloiden kanssa operoiva Wolt ei nyt toimi teknisesti maksunvälityspalveluna vaan verkkokaupan kaltaisena alustana ravintolan tuotteille.

Veera Tammilehto maksoi torstaina morsiuspukunsa tuunauksen ompelija  Susanna Remanderille iZettle-laitteen avulla.

Remander liittää laitteen langattomasti kännykkäänsä, Tammilehto työntää korttinsa laitteeseen ja näppäilee tunnusluvun. Siinä siunaamassa hänen sähköpostiinsa ilmestyy kuitti veroerittelyineen. Laite kulkee Remanderin mukana myös mekkojen kotisovituksiin.

"Tämä on niin helppo! Tosin jos liikevaihto kuussa olisi niinkin suuri kuin 5 000 euroa, iZettle kävisi kalliiksi", ompelija sanoo.

Laitteen saa halvimmillaan ilmaiseksi, ja iZettle perii maksuista 1,5–2,75 prosentin palkkion. iZettlen mukaan laitetta käyttävät nimenomaan pienet yrittäjät. Keskimääräinen kertaostos on kymmenisen euroa.

Noin vuosi sitten Danske Bank toi Suomeen Mobile Payn, jolla ihmiset voivat siirtää rahaa toistensa tileille mihin pankkiin tahansa.

Käyttäjiä on noin Suomessa noin 170 000, eikä keskimäärin 30 euron kertasiirroista mene välityspalkkiota. Näin Danske kokoaa asiakaskuntaa siihen vaiheeseen, kun sovellus tuodaan maksullisena yritysten käyttöön.
Pitäisikö huolestua? Häviääkö käteinen? Ainakaan laki ei sitä estä, sillä Suomessa yritysten ei ole pakko ottaa käteistä vastaan.

"Käteinen ei häviä ainakaan minun elinaikanani", veikkaa johtava asiantuntija  Pekka Laaksonen Finanssialan keskusliitosta.

"Uusia palveluja tulee kuitenkin nyt niin paljon, että meille on haaste pysyä perässä. Aika näyttää, mitkä selviytyvät voittajiksi."

Käteinen ei katso lompakon muotoa, pankkiryhmää tai kännykän käyttöjärjestelmää. Se on myös anonyymi.

"Kyse ei ole vain kahvikupillisista vaan turvallisuudesta", sanoo osastopäällikkö  Päivi Heikkinen Suomen Pankista. "Siksi maksuliikennettä ei voi antaa markkinoiden villiksi temmellyskentäksi tyyliin 'anna mulle sun rahat, niin mä hoidan sun maksut – ja häivyn Bahamalle'."

Kotimaisia ja eurooppalaisia maksunvälittäjiä valvovat finanssivalvojat, mutta markkinoilla odotetaan jo päivää, jolloin Facebook tai Google julkaisevat omat välityspalvelunsa.

"Niihin valvonta ei ulotu", Heikkinen muistuttaa.

Laaksosen mukaan uusiin palveluihin voi luottaa, kun muistaa perusasiat.

"Aina on hyvä tarkistaa yrityksen taustat. Onko palvelulla selkeät käyttöohjeet myös ongelmatilanteisiin, ja kuka vastaa, jos jokin menee pieleen? Voiko käyttäjä rajoittaa päivittäisiä maksujaan, miten palvelu suljetaan ja mitä tietoja käyttäjästä jää?" Laaksonen listaa.

"Joillakin maksupalveluilla voi olla tarkoituksena myös kerätä käyttäjistään rahanarvoista tietoa."

Lue uutinen: Helsingin Sanomat 25.5.