Sitä saa mistä maksaa

Pitkä ja pimeä syksy oli kääntymässä Joulun juhlakauteen, ja päätin nostattaa juhlatunnelmaa ostamalla itselleni jotain ihanaa. Olin koko syksyn ihaillut merkkiliikkeen ikkunassa olevaa käsilaukkua. Vaikka laukku oli unelmieni täyttymys, oli hintalappu harmillisen korkea. Mutta eipä hätää: internetistähän saa vaikka mitä halvemmalla. Ei muuta kuin klik vaan, ja ostoksille. Ei tarvittu montaakaan napsausta ennen kuin löysin unelmalaukkuni ja vielä monta sataa euroa halvemmalla. Tilaus sisään, maksu kortilla ja pakettia odottamaan!

Viikkoa myöhemmin pakettia ei näkynyt: eikö pakettien pitäisi nykyisin tulla ihan muutamassa päivässä? Tarkistelin tilausvahvistustani, mutta siinä ei harmikseni ollut seurantatunnusta. Toimituksestakaan ei ollut tullut ilmoitusta. Tilausvahvistus oli tullut no reply -osoitteesta, joten siihen ei voinut vastata, eikä viestissä ollut mitään yhteystietoja. Surffasin myyjän sivulle, ja löysin sieltä palautelomakkeen. Jätin sen avulla kyselyn tuotteeni toimituksesta. Odottelu oli harmillista, sillä olisin halunnut käyttää laukkua pikkujouluissa.

Muutama viikko vierähti. En saanut myyjältä vastausta, eikä pakettia vieläkään kuulunut. Olisiko maksussa ollut jotain ongelmia? Päätin soittaa pankkiini ja kysyä, näkyykö maksu ja miten minun tulisi toimia? Olin oppinut, että ongelmatilanteissa voisin kysyä pankista neuvoa aina, kun olin maksanut kortilla. Pankista kerrottiin, että ostos oli kyllä veloitettu kortiltani: Kiinan valuutassa. Mitä ihmettä! En ollut tilannut mitään Kiinasta! Pankin asiakasneuvoja kertoi, että netistä tilatessa kannattaa olla tarkkana, sillä myyjä voi toimia käytännössä missä päin maailmaa tahansa. Tämänkin vuoksi paketin saapuminen voisi kestää odotettua kauemmin. Koska olin ollut niin innoissani tekemässä tilausta, en ollut tajunnut selvittää, mistä laukku tulee tai mikä on toimitusaika. Sovimme, että odottelen vielä. Jospa laukku saapuisi ja saisin sen käyttöön uuden vuoden juhliin.

Jonkin ajan kuluttua sain yhteydenoton tullista: laukkuni oli vihdoin saapunut, mutta jotta sen saisin, tulisi minun maksaa tullimaksua useampi kymppi. Koko laukku alkoi tuntua kirotulta ja mietin jo, että jätän tullin maksamatta. Palatkoon laukku myyjälle! Laukku oli kuitenkin ollut tilatessa niin paljon merkkiliikkeen hintaa edullisempi, että tullimaksunkin kanssa tuli paljon säästöä. Maksoin tullin ja laukku saapui.

Paketin päällä olevista merkinnöitä kävi ilmi, että lähetys todellakin tuli Kiinasta. No, väliäkö tuolla. Ehkä myyjällä on Kiinassa varasto? Innoissani avasin pakettia ja ensimmäisenä huomasin hyvin vahvan muovin hajun: pakkausmateriaalit haiskahtavat, päättelin. Tilaamani laukku oli nimittäin nahkaa.

Pakkausmateriaalin seasta ei kuitenkaan paljastunut haluamaani laukkua, vaan jotain ihan muuta: muovinhajuinen ja -näköinen, vääränmallinen ja -värinen nyssykkä! Olin tyrmistynyt. Tästäkö olin maksanut? Mitä teen? Heti alkuun olin valmis antamaan palautetta suoraan myyjälle, mutta kun yritin löytää sivuja, olivat ne kadonneet. Tein myyjästä Google-haun ja löysin arvosteluiden tulvan. Huomasin nopeasti, etten ollut ainoa uhri.

Harmitti. Kuinka olin toiminut näin ajattelemattomasti? Oli ollut sinisilmäistä olettaa, että merkkilaukkua oikeasti myytäisiin monta sataa euroa halvemmalla. Nolotti, mutta soitin vielä pankkiini kysyäkseni, olisiko mitään tehtävissä. Onneksi olin maksanut ostoksen luottokortilla: selvisi, että minulla oli reklamointioikeus. Jos olisin maksanut saman ostoksen tilisiirrolla, en olisi voinut tehdä mitään. Reklamaation jälkeen sain loppujen lopuksi rahani takaisin, ja muovilaukku päätyi roskikseen. Ensi kerralla teen Google-haun ennen ostosta tai tilaan vain tutulta myyjältä.

Sonja pankista